Suomi torjuu USA:n Rahan! otsikoi Aamulehti 13.11 näkökulman jossa Kristiina Helenius  visioi  miten maamme yhä harvinaisemmaksi käyvät alueet, joissa vielä on  tilaa vaeltaa puhtaassa ilmassa ja nauttia kirkkaista vesistä, voisi linkkittää mobiilin pelimaailmaan, ihan reality-osioksi, johon elämysrasteja bongailevat rahakkaat ryntäilisivät. Siellä sitten odottaisivat palvelut, äänitteet (linnunlaulua ja tuulen suhina?) oppaat, keittokirjat ja blogit.

 Ihmettelen miksi joku matkustaisi,  jutussa nimeltä mainitsemattomaalle  aitoutensa vaalivalle paikkakunnalle, nauttimaan mainituista netistä helposti löytyvistä tehosteista. Ja sitten ehkä  pikakierrokselle maastoonkin?

Tietenkin pitäisi rakentaa teitä ristiin rastiin ja majoitus- ja muonitustiloja, kalalammikoita, matkamuistokauppoja, koirankoppeja yms. Ja työpaikkoja tupsahtaisi muillekin kuin paikkakuntalaisille sesonkityöntekijöille, ja kun niillekin rustaisi kaikki tarvittavat marketit ja huoltotiet, niin johan olisi kohta tämäkin paikka yhtä vauras kuin kauneimmat tunturimme pilanneet kunnat. Ehkäpä huomattaisiin säästä joku pläntti metsäkin, jota tuunata pelitehostein "aitoon" uskoon. Siitä sitten kerrottaisiin kaikenlaisilla päätetyöskentelyä  ja puhelimenkäyttöä häiriköivillä klikkailemaan pyydystävillä vilkkuvilla markkinoiintikikkailuilla.

En ymmärrä ollenkaan mitä kirjoittaja tarkoittaa kehoituksellaan: "Investointien edistämisestä on tehtävä kansallinen kutsumus" Ainoa näkökantti josta olen AmChamin johtajan kanssa sama mieltä on lause: "Tuotteet ja palvelut pitää miettiä käyttäjän näkökulmasta."Noin yleisesti ottaen; kaikkiin paikkoihin ei kannata päästä käyttäjiä ollenkaan luontoa kuluttamaan.

En myöskään ymmärrä mitä toimittaja tarkoittaa kysymyksellään: ”Voiko metsä menettää aitoutensa?” Katoaahan aitous jos ominaisluonne hävitetään.

Viisain investointi Suomenkin tulevaisuutta ajatellen on puhtaan Luonnon vaaliminen kansallisaartenamme.

"Eiköhän pistetä töpinäksi" kehoittaa kirjoittaja. Mihin hänellä on kiire? Jauhaaman kaiken rahaksi? Mitä lapsenlapsillemme jää?

Katselukerrat: 70

Neuvos kommentoi_ 18. lokakuu 2011 18:30
Poista kommentti

Metsä on uusiutuva luonnonvara. Isälläni oli pieni ala metsää ja sitä hän hoiti ja käytti parhaan taitonsa mukaan.

Metsä antoi omatarvepuun kalusteisiin, pärekoppapuun, polttopuun ja marjat. Koskaan metsään ei tehty aukkoa ja aina sieltä löytyi oma tarve.

Kommentoi

© 2017   Perustanut: Aamulehti.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot