Suomensaaressa näin eilen kuin lokki puolusti kiivasti pesäänsä varista vastaan,
Tapaahtuma olisi  ollut kiva saada videolle, mutta koska kännykässäni ei ole zoomia, on mahdotonta saada mitään kuvia lentävistä linnuista.
Tänä vuonna olen tämän  kaupunkilaisten omistaman yleisessä käytössä olevan virkistysalueen vesillä nähnyt silkkiuikun uiskentelevan ja ensimmäisen kerran sen sukulaisen härkälinnun. Viereisessä pikkusaaressa pesii kanadanhanhet ja tänä vuonna vastarannalla, Ylöjärven puolella, joutsenpariskunta.
Joutsenet ja hanhet pärjäävät paremmin lokkeja vastaan, ja ne ovatkin kasvattaneet isot poikueet vuodesta toiseen. Köpelömmin on käynyt tukkakoskelon ja telkän poikasten, jotka emon kiivasta räpyttelystä ja sukelluskomennosta huolimatta lokit napsivat toinen toisensa jälkeen.  Sinisorsia on niin runsaasti, että niistä jotkut aina selviävät aikuisiksi.
Lahden perukoilla pesivän nokikanaparan poikasista en ole yhdenkään nähnyt varttuvan, varikset ovat vartiossa rantapuissa niitä nappaamassa heti tilaisuuden tulleen.
Ilokseni olen tänä vuonnoa kuullut sepelkyyhkyn huhuilua metsässä mutta en ole onnistunut niitä näkemään. Joku oli kuulemma löytänyt niiden pesän ja hävittänyt munat.
Olkoon sitten kenen munia tahansa niiden hävittäminen on nykyisin rikos.
Kävin heittämässä talviturkkini kuten olin Suomensaaren laiturilla tutustumani talviuintiakin harrastavalle reippailijalle luvannut veden lämpötilan noustessa 15 asteeseen . Eilen mittari näytti täsmälleen tätä astemäärä. Kovin kylmältä tuntui , enkä uskaltanut montakaan potkua portaesta pois. Mutta jälkeenpäin oli mahtavan virkistynyt olo.
Rohkeimmat lapsetkin jo pulikoivat vedessä, vaikka tikkaita lasten laiturille ei ollut vielä asennettu.
Aamuulla kuuulin käen kukkuvan ensi kerran, Siitäkin tiesin, että tämä kaunis helluntaipäivänä on juuri se päivä kun kevät vaihtuu kesäksi ja talviturkista on luovuttava.