Linuxin oletustyöpöydästä käytävä taisto tuntuu vain kiihtyvän. GNOME ja KDE ovat molemmat voimissaan, mutta pitemmällä tähtäimellä olisi parempi, että löytyisi joko yksi voittaja tai GNOME ja KDE muuttuisivat niin yhteensopiviksi, että käyttäjän ei tarvisisi tietää kumpaa käyttää ja kaikki niille tehdyt sovellukset toimisivat molemmissa.
Linuxille on tarjolla kolme graafista käyttöliittymää, joita voidaan kutsua työpöytäohjelmistoiksi. Ne ovat ikäjärjestyksessä CDE, KDE ja GNOME. Näiden lisäksi on kymmeniä vanhempiin koneisiin paremmin soveltuvia ikkunamanagereita. Ero työpöydän ja ikkunamanagerin välillä on suurinpiirtein kuten ero Windows 3.x:n ja Windows 9x:n välillä.
Vanhin tarjokas CDE on melko harvinainen, koska sitä ei ole yhdessäkään levitysversiossa mukana ja se pitää erikseen ostaa. Sitä löytää lähinnä yrityksistä, joissa on aikaisemmin ollut tai on edelleen jokin Unix, jossa on vakiona CDE, kuten AIX tai Digital Unix. Suosio tuskin on kasvussa, joten CDE:tä ei voi ottaa enää vakavasti. Lisäksi HP ja Sun ovat luvanneet ottaa GNOME:n oletukseksi HP-UX:iin ja Solarikseen.
KDE on kansainvälinen, mutta toisaalta hyvin eurooppalainen projekti. KDE nauttii edelleen etumatkasta GNOME:en nähden varsinkin käännösten osalta. KDE on tällä hetkellä lokalisoitu yli 30 kielelle melko kattavasti, kun taas GNOME on lokalisoitu seitsemälle kielelle ja lisäksi osittain kuudelle kielelle. Dokumentoinnin osalta KDE:n etumatka on vielä selvempi. Tarkimman käsityksen käännöksiin tehdystä työmäärästä saa vertaamalla käyttöliittymän käännöstiedostojen kokoa, joka on KDE:n kehitysversiossa kirjoitushetkellä 85 Mt, GNOME:ssa 9,4 Mt sekä ohjetiedostojen lähdekoodien kokoa, joka on KDE:ssä 19 Mt ja GNOME:ssa vain 1 Mt. KDE:ssä on siis lokalisoinnissa ja dokumentoinnissa jo kymmenestä kahteenkymmeneen kertaan niin paljon tehtyä työtä kuin GNOME:ssa. C- ja C++-lähdekooditiedostojen kokoa tarkastellessa KDE on vain hieman laajempi 47 megallaan GNOME:n 37 megaa vastaan.
GNOME on saanut tukea hyvin monilta yrityksiltä ja sitä on kehitetty selvästi enemmän näiden yritysten toimesta ja ehdoilla kuin lähempänä perinteistä avoimen lähdekoodin projektin mallia olevaa KDE:tä. Red Hat oli aikaisemmin selvästi tärkein kaupallinen GNOMEN:n tukija, mutta nyt joukkoon
ovat liittyneet raskassarjalaiset IBM, HP, Sun ja Compaq. Lisäksi GNOME:a kehittää kaksi uutta yritystä, Helix Code ja Eazel, joiden liikeidea perustuu GNOME:en.
KDE:tä kehitetään myös osittain yritysten tuella. Useat Linux-levitysversioiden tekijät, kuten Red Hat SuSE ja Caldera maksavat palkkaa ansioituneille KDE-ohjelmoijille, jotta he voisivat jatkaa harrastustaan. Tämä malli ei kuitenkaan sido KDE:n kehitystä yritysten tarpeisiin. Toinen malli yritysten osallistumiseen on Corelin tapa tehdä itse ja lahjoittaa lähdekoodia KDE-projektille.
Juopa KDE- ja GNOME-leirien välillä on lähtöisin lisensseistä. Aikaisemmin KDE:n pohjana olevan Qt-kirjaston lisenssi ei ollut yhteensopiva GPL:n kanssa, mutta tilanne muuttui lopullisesti syyskuussa julkaistun Qt 2.2:n myötä. Aikaisemmat riidat ovat silti vielä hampaankoloissa ja jompi kumpi
työpöydistä on osa useiden yritysten keskeisiä strategioita, kuten GNOME Red Hatille ja Turbo Linuxille tai KDE Corelille, SuSE:lle ja Calderalle.
Muitakin koulukuntaeroja KDE:n ja GNOME:n väliltä löytyy. KDE on C++-pohjainen, GNOME C-kielellä tehty, KDE:lla on oma objektimalli ja GNOME:lla on standardiin pohjautuva CORBA.
Elokuussa LinuxWorld Expossa julkistetun Gnome Foundationin ja raskasarjalaisten IBM:n, HP:n, Sunin ja Compaqin liittyminen GNOME:n tukijoihin on voinut luoda joillekin vaikutelman, että GNOME:sta olisi tulossa työpöytäkisan voittaja, mutta kun KDE 2.0 julkaistaan suunnitelman
mukaan lokakuun puolivälissä, kääntyy taas valokeila KDE:n puoleen. Ja kuten edellä esitettiin, on KDE niin paljon edellä GNOME:a, että paljon täytyy tapahtua ennen kuin KDE:n johtoasema on uhattuna.
Merkittävin näköpiirissä oleva muutosvoima on toimistosovellusten taisto. KDE:n Kofficea on tehty pitkään ja hartaasti, mutta se on vasta KDE 2.0:ssa mukana. GNOME:een taas on tarkoitus myöhemmin integroida StarOffice.
Tavallisen käyttäjän kannalta sota oletustyöpöydästä ei ole lopultakaan kovin merkittävä. KDE-ohjelmat toimivat GNOME:ssa ja toisinpäin. Eri ympäristöjen ohjelmien yhteistoiminnassa sen sijaan on ongelmia. Niitä on pyritty vähentämään käyttämällä yhteisiä standardeja, mutta eri aikoina
julkaistavat versiot estävät täydellisen yhteensopivuuden saavuttamisen. Lisäksi kumpikin vaati omien peruskirjastojensa asentamista, jotta ohjelmat toimisivat vieraassa ympäristössä.